Talon historiaa

Rakennus valmistui ja vihittiin käyttöön alunperin ortodoksikirkoksi vuonna 1900. Rakennuksen arkkitehdiksi valittiin insinöörieversti Karaulszikov ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä.

Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina vuoteen 1983 asti, jolloin Hämeenlinnan pääkirjasto pääsi muuttamaan ensimmäisen kerran varta vasten kirjastoksi suunniteltuun rakennukseen Lukiokadulle.

Rakennuksen yläkerrassa toimi Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Maakunta-arkisto aloitti toimintansa vuonna 1927 Hämeenlinnan kaupungin kirjastotalon yläkerrassa. Tutkijoille arkisto voitiin kuitenkin avata vasta keväällä 1929, kun arkistot oli saatu siirrettyä ja toimintaedellytykset varmistettua. Maakunta-arkisto muutti vuonna 1978 Vanajaveden rannalle arkistoksi saneerattuun entiseen Hopeakeskuksen tehdaskiinteistöön.

Kirjaston muutettua Lukiokadulle rakennuksessa toimi vuonna 1983 Hämeenlinnan teatteri ja sen jälkeisinä vuosina Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, jonka tarpeisiin tiloja remontoitiin. 2000-luvulla rakennuksessa toimi Suomen yrittäjäopisto ja 2012–2013 talo toimi Tuomelan koulun väistötiloina.

Hämeenlinnan Kumppanuustalo avasi ovensa 8.9.2014.